VR:n tarkoitus on luopua Pasilan konepaja-alueesta

Pasilan konepaja perustettiin yli 100 vuotta sitten kaupungin laitamille junakaluston tuotantoa varten, mikä on sittemmin alueella lakannut. VR:n tarkoitus on käyttää yhtiön omaisuutta junaliikenteen tarvitsemiin investointeihin, eikä ryhtyä pysyvästi kiinteistösijoittajaksi konepajalla.

Konepajatoiminta päättyi pääosin 1990-luvulla ja viimeisetkin huoltotyöt siirtyivät 2000-luvun alussa Ilmalaan Helsingin varikolle. Siitä saakka kun konepajan hiljeneminen on ollut tiedossa, alueelle on haettu uutta käyttöä Helsingin kaupungin kanssa. Konepaja-alueen laaja ratapiha on kaavoitettu ja melkein rakennettukin asuinalueeksi. Asuntoja nousee myös Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun varsille. Yksi arvokkaista konepajahalleista on muutettu pääkonttoriksi.

Asemakaavan muutos asuin- ja työpaikka-alueeksi nosti Pasilan konepaja-alueen arvoa. Kuten kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa, kaupunki leikkaa osan arvonnoususta itselleen ns. maankäyttömaksuna. Tarjosimme suojeltuja rakennuksia kaupungille osana maksua, mutta kaupunki ei halunnut niitä omistukseensa. Maankäyttömaksu hoidettiin luovuttamalla katu- ja puistoalueeksi kaavoitetut alueet ja Sturenkadun varren tontti kaupungille ja maksamalla loput käteisellä.

VR:n tavoitteena on ollut luopua alueesta rautatiekäytön päätyttyä. Tontteja on myyty yksi kerrallaan ensin asuinrakentamiseen ja myös toimitiloiksi. Tällä hetkellä VR:n omistuksessa on enää pieni osa alkuperäisestä konepaja-alueesta. Tarkoituksena on luopua siitäkin.

Yksi kiinnostunut ostajataho on omalla kustannuksellaan, toki VR:n valtakirjalla selvittänyt oman suunnitelmansa toimivuutta ja sopivuutta alueelle. Rakennusten uutta käyttöä ohjaavat kaupungin päätökset eli asemakaava, sen suojelumääräykset ja niihin perustuva rakennuslupa. Jos suunnitelmat sopivat kaupungin asettamiin reunaehtoihin, ostajataho jättänee tarjouksen rakennusten ostamisesta ja VR:n omistus alueella päättyisi.

Valonpilkahduksia muutosten keskeltä

Ison ja hyvin erilaisia liiketoimintoja harjoittavan konsernin henkilöstöjohtajana on uralla tullut eteen monenlaisia tilanteita. Vaikeimpia sekä henkilöstön että oman itsen kannalta ovat ne hetket, jolloin toiminta kohtaa isoja muutoksia.

VR Group käynnisti viime kesän lopulla historiansa suurimmat yt-neuvottelut. Niiden taustalla olivat uudet haasteet toimintaympäristössämme sekä kaukoliikenteen kiristynyt kilpailutilanne. Jotta saisimme matkustajamäärät nousuun ja suomalaiset takaisin juniin, oli junamatkojen hintoja laskettava pysyvästi mutta kannattavasti. Tämä edellytti sekä toiminnan organisoimista uudelleen että henkilöstön sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Jouduttiin tekemään kipeitä päätöksiä: ensimmäisten arvioiden mukaan irtisanottavien osuus olisi 570 henkilöä.

Neuvottelujen aikana ja liikennerakenteen selkiytyessä myös henkilöstövaikutukset tarkentuivat. Neuvottelujen päättyessä maaliskuussa irtisanottavien osuus oli pienentynyt huomattavasti, 370 henkilöön. Suuri luku sekin, mutta alkuperäiseen verrattuna parempi. Kevään kuluessa, kun olemme käyneet ihmisten kanssa henkilökohtaisia keskusteluja, on tullut paljon valonpilkahduksia. Monialainen konsernimme on näyttänyt vahvuutensa, sillä olemme onnistuneet löytämään muita ratkaisuja kuin irtisanomisen vielä yli 100 henkilölle. Tämä on ollut hieno osoitus yhteishengestä ja yhteistyöstä henkilöstömme sekä eri yksiköiden kesken. Esimerkiksi matkustajaliikenteen henkilöstöstä yli 30 henkilölle on löydetty uutta työtä varsinkin tavaraliikenteestä. Konduktööristä voikin tulla vaihtotyönjohtaja ratapihalle – työura muuttuu, mutta työpaikka säilyy.

Irtisanottavia on edelleen lukuisa määrä, mutta yhdessä keskustellen ratkaisuja haetaan jatkossakin. Myös työpaikkakuntien vaihdoksilla ja eläkkeelle siirtymisillä sekä vapaaehtoisilla vapailla on irtisanomisilta vältytty. Monet ihmiset ovat tehneet paljon työtä asioiden sovittelemiseksi, ja on hienoa, että useat ammattilaiset jäävät taloomme edelleen.

Toiminnan uudistamiseksi tehdyt päätökset ja toimenpiteet ovat osoittautuneet oikeiksi: Matkustajamäärät ovat kasvussa, ja alkuvuonna myimme yli 220 000 junalippua enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

VR elää isojen muutosten aikaa, aivan kuten monet muutkin yhtiöt. Me haluamme uudistua asiakkaidemme odotusten vertaisiksi. Tämä tarkoittaa uudenlaisia ja myös uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä rekrytoimme vuosittain noin 300 henkilöä. Lisäksi konsernimme sisällä on tehtäväkiertoa, kun ihmiset hakeutuvat uusiin töihin. Tehtävät muuttuvat, mutta työtä riittää tulevaisuudessakin.

Valtion talousarvioehdotus ja VR Group

Valtion talousarvioehdotuksessa on useita rautatieliikenteeseen liittyviä esityksiä. Niillä on vaikutuksia VR Groupin toimintaan, asiakkaisiin ja palveluun.

Junaliikenteen ostot

Ostomäärärahoihin ehdotetaan yhteensä 12,3 miljoonan euron leikkausta, ja pääosa leikkauksista on kohdennettu junaliikenteeseen. Tämä merkitsee noin 30 prosentin vähennystä vuoden 2015 junaliikenteen ostoihin. Budjettiehdotuksessa on todettu, että liikkumista pyritään ohjaamaan kestäviin liikennemuotoihin − ostoliikenteen leikkausten kohdistaminen junaliikenteeseen on selkeästi ristiriidassa tämän linjauksen kanssa.

 
Yhteiskunnan ostamaa joukkoliikennettä tarvitaan siellä, missä pienten matkustajamäärien vuoksi liikenne ei ole kaupallisesti kannattavaa. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa tuki on tärkeää.
 
On selvää, että ostoliikenteen leikkaukset heikentävät merkittävästi junaliikenteen saavutettavuutta ja palvelutasoa monessa maakunnassa.

Liikenneväylien korjausvelka

Väyläverkon korjausvelan pienentäminen on perustellusti yksi hallituksen kärkihankkeista. Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on noin puolet, toinen puoli on tieverkon korjausvelkaa. Korjausvelan hoitamiseen osoitettuja määrärahoja tulee käyttää tässä samassa suhteessa rata- ja tieverkon kunnostamiseen.

Uudet väylähankkeet

Vuonna 2016 käynnistettävä Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen on erittäin kannatettava hanke. Hanke on välttämätön edellytys sille, että rataverkolla voisi toimia useampia matkustajaliikenteen operaattoreita. Hankkeen kustannusarvio on 60 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 osoitetaan määrärahaa 12 miljoonaa euroa.
 
Rataverkolla on edelleen muita merkittäviä pullonkauloja, jotka haittaavat päivittäistä liikennöintiä ja estävät rautatieliikenteen kasvua. Rataverkon kehittäminen on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että lähitulevaisuudessa liikenteessä on odotettavissa useamman operaattorin tulo markkinoille. VR Group pitää kiireellisimpinä kehityshankkeina Iisalmi-Ylivieskan sähköistystä, rataosan Luumäki-Imatrankoski välityskyvyn parantamista ja Pasila-Riihimäki hankkeen 2. vaiheen toteuttamista.
 
Rataverkon sähköistystä tulee jatkaa teollisuuden logististen kustannusten alentamiseksi ja liikenteen ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Liikenteen verotus

Kevyen polttoöljyn verotusta ollaan kiristämässä 2,66 senttiä litralta. Lisäkustannus rautatieliikenteelle on noin 650 000 euroa vuodessa, josta valtaosa kohdistuu tavaraliikenteeseen eli teollisuuden kuljetuksiin. Energiaveroja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Toisin kuin maantiekuljetusten polttonesteiden verotuksessa, rautatieliikenteen energiaveroja ei kompensoida liikennöitsijöille lainkaan.
 
Suunniteltu huojennus autoveroon heikentää joukkoliikenteen suhteellista asemaa, eikä tue kestävän kehityksen tai ilmastotavoitteiden mukaista liikennepolitiikkaa.
 
Rataveroa ei peritä sähkö- eikä dieselvetoisessa tavaraliikenteessä vuosina 2015–2017. VR Group on siirtänyt tämän hyödyn täysimääräisesti rahtiliikenneasiakkailleen. Rataveron määräaikainen poisto ja väylämaksujen määräaikainen puolittaminen ovat parantaneet Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. VR Group kannattaa tavaraliikenteen rataveron pysyvää poistamista. Väylämaksut heikentävät Suomen logistista kilpailukykyä, ja myös niiden poistaminen tulisi selvittää.

Tekstiä muokattu 20.10.2015 klo 15:32.

VR toivottaa kaikki matkustajat tervetulleiksi junaan

VR:n yöjunissa on matkustanut pohjoisen kautta tulleita turvapaikanhakijoita. Kohtelemme kaikkia asiakkaitamme tasa-arvoisesti, ja myös turvapaikanhakijat ovat tervetulleita junaan.

Turvapaikanhakijoilla on ollut asianmukaiset matkaliput, tai he ovat ostaneet lippunsa junasta konduktööriltä. 

Makuuhyttiin ja vuodepaikalle pääsee etukäteen ostetulla lipulla. Makuuvaunupaikkoja myydään myös junassa matkan aikana kaikille halukkaille, jos vain tilaa riittää. 

Hyttien ovet ovat lukossa junan lähtiessä, ja avainkortin saa konduktööriltä. Näin matkustajat eivät erehdyksessä mene muille matkustajille myydyille paikoille.

Jos matkustajalla ei ole lippua tai rahaa sen ostoon, junahenkilökunta käyttää tapauskohtaista harkintaa ja huomioi hädänalaisten olosuhteet.    

Seuraamme tilanteen kehittymistä ja pidämme yhteyttä viranomaisiin, kuten Maahanmuuttovirastoon. 

Joka tapauksessa on selvää, että juna on jokaista varten – matkustajan taustaan tai matkan tarkoitukseen katsomatta. 

Korjausvelan kimppuun

VR Group on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö, jolla on rautainen kokemus junaliikenteen harjoittamisesta.

Koko liikennesektori elää tällä hetkellä keskellä jatkuvasti kiristyvää kilpailua.

Liikennealan toimijoihin kohdistuu valtavia odotuksia ja paineita monelta suunnalta: teollisuuden rakennemuutos, taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus sekä asiakkaiden ja yhteiskunnan odotukset.

Joudumme VR:llä miettimään monta asiaa uusiksi.

Kiristyvässä kilpailutilanteessa erityisen selväksi tulee se, että junaliikenteessä eri toimijoiden pitää puhaltaa yhteen hiileen: operaattorin pitää ajaa turvallisesti ja täsmällisesti junia ja valtion pitää huolehtia rataverkon hyvästä kunnosta.

Kaiken tämän pitää palvella parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämän ja matkustajien tarpeita.

Näistä syistä kiinnostuksemme kohdistuu erityisesti hallituksen liikennepoliittisiin ja omistajaohjausta koskeviin linjauksiin.

Pitkäjänteisyyttä liikennesektorin linjauksiin

Pelkkien hallitusohjelmakirjausten pohjalta on vaikea sanoa, mitä liikennesektorilla tulee tapahtumaan seuraavien neljän vuoden aikana. Kesän aikana laadittava tarkempi toimintasuunnitelma tuo tähän varmasti selvennystä.

Yritykselle tärkeää on se, että linjauksia tehdään pitkäjänteisesti. Pitää olla selkeä visio siitä, minkälaista tulevaisuutta tavoitellaan.

Hallitus on luvannut, että liikenneverkon korjausvelkaa ryhdytään vähentämään. Liikenneväylien korjausvelka on 2,4 miljardia euroa, josta rataverkon korjausvelan osuus on noin puolet.

Luvattu 600 miljoonaa euroa liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen on toteutuessaan hyvä alku. Korjausvelan vähentämistä jää tämänkin jälkeen vielä seuraaville hallituksille.

Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä toimintavarmuuden huonontumisena ja myöhästymisinä.

Ratainvestoinnit palvelevat vientiteollisuutta

 

Junaliikenteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että olemassa oleva rataverkko pidetään hyvässä kunnossa. Tämän lisäksi tarvitaan myös kehityshankkeita, jotka luovat uutta liikettä yhteiskuntaan.

Kotimaan raskas vientiteollisuus tarvitsee mahdollisimman korkeatasoisen logistiikan turvatakseen kilpailukykynsä.

Akselipainon nosto on yksi tehokas keino, kun haetaan tehokkuutta kuljetuksiin. Kotimaisista asiakkaista akselipainon nostosta hyötyisivät ensisijaisesti metalli- ja metsäteollisuus sekä kemianteollisuus.

Rataosan Iisalmi-Ylivieska-Kontiomäki perusparannus ja sähköistys, Luumäki-Imatran kaksoisraide ja palvelutason parantaminen sekä Kouvola-Kotka/Hamina palvelutason parantaminen palvelisivat elinkeinoelämän tarpeita.

Hallitusohjelma asettaa tavoitteeksi puun käytön lisäämisen 15 milj. kuutiometrillä vuodessa. Tällaisten määrien liikuttaminen edellyttää investointeja muun muassa raakapuuterminaaleihin ja rataverkon sähköistämiseen.

Junaliikenteen hyödyt elinkeinoelämälle tulevat esille juuri suurten kuormien kuljettamisessa.

Yksi on kuitenkin selvää – junaliikenne on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja tehokas tapa kuljettaa tuotteita ja asiakkaita.

1 2