Energiatehokkuus on yhteispeliä



Junaliikenne on tutkitusti energiatehokas liikennemuoto, mutta VR Groupin junaliikenteessä kulutettiin silti 3 450 terajoulea energiaa vuonna 2014, joka vastaa pientä suomalaista kaupunkia. Sillä liikutetaan matkustajajunia noin 36 miljoonaa kilometriä ja tavarajunia noin 15 miljoonaa kilometriä.* Energiankulutus onkin havaittu VR:llä merkittäväksi kustannustekijäksi, mutta myös tärkeäksi kehityskohteeksi ympäristöystävällisempään liikenteeseen.

Energiatehokkuudessa Suomen rautateiden haasteet - tai siis mahdollisuudet - ovat moninaiset. Kaikki lähtee liikenteen sujuvuudesta. Ensin täytyy suunnitella aikataulut niin, että ne ovat mahdollisimman sujuvia pienissä poikkeustilanteissakin. Sitten liikennettä täytyy pystyä ohjaamaan niin, ettei ylimääräisiä pysähdyksiä tai muita häiriöitä tule. Kolmantena kuljettajan tulee suunnitella ajosuorituksensa niin, että liikennetilanne ja radan pystygeometria eli mäet otetaan huomioon ajotapahtumassa – ja se ei ole mikään helppo juttu. Näiden lisäksi radan tulee olla kunnossa, ettei radan kunnosta synny turhia hidastuksia taikka pysähdyksiä tai vastaavasti ylimääräisiä kiihdytyksiä.

Ympäristötavoitteissa energiaa säästäen eteenpäin

VR ilmoitti perjantaina 30.10.2015 käynnistävänsä laajan energiatehokkuushankkeen junaliikenteen energiataloudellisuuden parantamiseksi ja investoivansa merkittävästi energiatehokkuutta parantavien järjestelmien kehittämiseen. Energiatehokkuushanke osaltaan edesauttaa ympäristölupauksen mukaista tavoitetta parantaa energiatehokkuutta 20% vuoteen 2020 mennessä, vaikka paljon pitää sen lisäksi tapahtua muun muassa radan kunnossa ja sähköistyksen lisäämisessä.

Energiatehokkuushankkeessa VR:n junaliikenne kokee pienen mullistuksen. Hankkeessa kuljettajille kehitetään työkaluksi taloudellista ajotapaa ohjeistava järjestelmä, jonka avulla kuljettaja voi ajaa junansa muuta liikennettä ennakoiden, äärimmäisen täsmällisesti ja maasto huomioiden nopeuden asettelussa. Kuljettaja saa lisäksi palautetta ajosuorituksesta sekä energiankulutuksesta, mikä tuo lisää mielekkyyttä tekemiseen.

Aikataulusuunnittelulla ja liikenteenohjauksella on tärkeä rooli onnistumisessa. Aikataulusuunnittelu ja liikenteenohjaus saavat jatkossa myös palautetta liikenteen toimivuudesta ja kehityskohteista sekä junaliikenteen energiataloudellisuudesta. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet ovatkin melkein rajattomat, kun kehittyneillä työkaluilla päästään pureutumaan haasteiden juurisyihin.

*Lähde: Suomen rautatietilasto, 2012 suoritteet

Kuva: Jari Vitikkala