Äiti maa, Quo vadis?

VR Group on jo perinteiseen tapaan mukana 25.3 klo 20.30–21.30 WWF:n järjestämässä Earth Hourissa, maailman suurimmassa ilmastotapahtumassa.

Tapahtuman ideana on sammuttaa turhat valot tunnin ajaksi ja ilmaista huoli ympäristön tilasta päättäjille. Samalla on meidän jokaisen hyvä miettiä omia kulutustottumuksiamme.

Helsingin päärautatieaseman ovenvartijat, kivimiehet, sammuttavat valonsa. Myös aseman kellotornin valaistus pimenee, mikä symboloi tämän hetken maailman tilaa. Olemme kuin pysähtyneinä tienhaarassa ja mietimme, mihin suuntaan olisi jatkettava. Nyt kuitenkin olisi toimittava ripeästi, koska maapallon luonnonvarat ja kestokyky ovat rajalliset.

Meillä on vain yksi maapallo…

Maapallon luonnonvarojen kulutus on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaassa kasvussa. Nykyisin tarvittaisiin jo 1,6 maapalloa kattamaan globaali luonnonvarojen tarve. On selvää, ettei kestämättömän luonnonvarojen käytön tiellä voida jatkaa loputtomasti.
    
Ilmastonmuutos uhkaa muuttaa voimakkaasti elinympäristöämme. Tästä on suurin osa tiedeyhteisöstä yhtä mieltä, vaikka jotkut vaikutusvaltaiset skeptikot vallan muuta väittävät. Fossiilisen energian käyttö talouden rattaiden pyörittämiseksi on edelleen vahvaa monella eri sektorilla. Muun muassa liikenne perustuu lähes täysin fossiilisen polttonesteen käyttöön.

…pidetään siitä hyvää huolta

Valojen sammuttamisen lisäksi Earth Hour tapahtuman teemana on kynttiläillallinen, jonka aikana kukin voi pohdiskella omia kulutus- ja ruokatottumuksiaan.

Pienistä pisaroista koostuu puroja ja puroista suuria jokia. Yhtäläisesti ihmisillä kuluttajina on ratkaiseva merkitys luonnonvarojen kestävässä käytössä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ruoka ja liikenne muodostavat kumpikin noin viidesosan ihmisen aiheuttamista ilmastovaikutuksista. Ruoan osalta yleisperiaatteena on suosia kasviksia ja välttää punaista lihaa.

Liikenteessä tulisi uusiutuvan energian käyttöä lisätä merkittävästi. Käyttämällä joukkoliikennettä ja erityisesti raideliikennettä pitää oman hiilijalanjäljen liikkumisessa pienenä.

Tehdään viisaita valintoja – pidetään oma ekologinen jalanjälki kurissa.

VR päivittää dieselveturit tälle vuosituhannelle


 
VR Group uusii dieselvetureitaan. Nykyiset alkavat olla jo tiensä päässä, vanhimmat ovat jo miehen iässä, viisikymppisiä. Suunnittelemme useiden kymmenien uusien vetureiden hankintaa. Mahdollista on myös se, että vanhoja vetureita modernisoidaan ja niiden käyttöikää pidennetään.
 
Vaikka yhä useamman junan keulilla on nykyisin sähköveturi, silti dieselvetureita tarvitaan. Jatkossakin osa Suomen rataverkosta on sähköistämättä. Etenkin ratapihat ja monet tavaraliikenteen kuormaus- ja purkuraiteistot ovat ilman sähköä, joten dieselillä liikkuu jatkossakin moni juna.
 
Uusien vetureiden hankintakilpailutus alkaa tänä keväänä. Tavoite on, että asiasta päätetään kesään 2018 mennessä. Sen jälkeen menee vielä jonkin aikaa, kunnes uusia tai uusittuja vetureita saadaan käyttöön. Siihen asti pitää pärjätä vanhoilla vetureilla.

Deeveri, Seepra ja Iso Vaalee

Nykyisin VR:llä on käytössä parisataa dieselveturia. Radoilla kulkee kolmentyyppisiä vetureita. Eniten on Dv12-vetureita, 173 kappaletta. Nämä työjuhdat palvelevat liikuttamassa junia radoilla ja vaihtotöissä, eli ratapihoilla joissa tarvitaan voimaa kokoamaan vaunuista junia. Tampellan moottoreilla veturista saadaan tehoa noin 1000 kW, vauhtia tarvittaessa 125 km/h. Veturia nähdään toki myös liikenteessä siellä, missä pitää kulkea ilman sähkövoimaa. Tätä Deeveri-lempinimen saanutta veturia on valmistettu aikoinaan sekä Lokomon että Valmetin tehtailla vuosina 1964−1984 (kuva yllä).
 
Sisarveturi Dr14 on edellistä jykevämpi. Tätä Seepraksikin nimettyä veturia on käytössä 24 kappaletta. Veturi on rakennettu Lokomon tehtailla vuosina 1969−1972 nimenomaan vaihtotöihin ratapihoille. Mikään vauhtihirmu tämä peli ei siten ole, nopeutta on maksimissaan 75 km/h. Tehoja Tampellan valmistamilla MAN-moottoreilla saadaan irti vajaat 900 kW. Veturityyppiä on sittemmin saneerattu.  


 
Uusin nyt käytössä olevista dieselvetureista on saanut tyyppimerkinnän Dr16, lempinimeltään veturi on ”Iso Vaalee”. Tätä vuosina 1990−1992 valmistunutta veturia on käytössä 16 kappaletta, pääosin Pohjois-Suomen sähköistämättömillä rataosuuksilla. Ensimmäiset Dr16-veturit valmistettiin Tampereella Valmetilla, mutta loput Transtechilla. Vetureissa on Pielstickin moottorit, jotka on yhdistetty sähkömoottoriin, joiden tuottama sähkö siirretään akseleissa oleviin sähkömoottoreihin. Veturia sanotaankin dieselsähköiseksi. Tehoa löytyy lähes 1 700 kW.

Leanillä sujuvammaksi


 
VR:n kaluston kunnossapidon Lean-ohjelmassa on keskitytty viiden vuoden ajan ihmisten osaamisen kehittämiseen. Tämä on tuottanut erittäin hyvää tulosta: lähes koko tuotanto pyörii päivittäisjohtamisen palaverien ja seinätaulujen ohjauksessa. Vetureiden ja vaunujen huoltoajoista on leikattu satoja tunteja arvovirtakartoituksilla. Työympäristöä on kohennettu huikeasti. Mikä tärkeintä, halu jatkuvaan parantamiseen on nyt kaikilla asentajista johtajiin. Sujuvan keskeisin saavutus on kuitenkin vuosien aikana henkilöstöön kohdennettu koulutuspanostus.

Mistä kaikki alkoi?

Joulukuussa 2011 tehtiin ratkaisevia päätöksiä. Kunnossapidossa oli tunnistettu tarve tehostaa toimintaa voimakkaasti ja kestävällä tavalla. Alustavissa mietinnöissä oli pilotoitu Lean-menetelmiä Kouvolan varikolla, ja näiden tulosten perusteella nähtiin valtava potentiaali Leanin käyttöönotossa. Jatkopäätös oli jo varma, päätettävänä oli enää nimi. Muutamien tarjokkaiden joukosta nimeksi valikoitui SUoraan JUnat VAlmiiksi eli Sujuva.

Leanin yksi keskeisempiä johtoajatuksia on panostaa ihmisten osaamisen kehittämiseen, koska tällöin heille annetaan riittävät edellytykset kehittää prosesseja ja toimintaa ympärillään. Sujuvaa lähdettiin rakentamaan tästä syystä henkilöstö edellä. Heti alusta henkilöstölle annettiin mahdollisuus osallistua Sujuva-kehittämiseen oman mielenkiinnon mukaan. Halua löytyikin runsaasti – esimerkiksi päivittäisen johtamisen rakentamisessa on ollut poikkeuksetta paikallinen henkilökunta mukana.

Pian havaittiin, että pieni iskuryhmä ei riittäisi, vaan viisainta olisi kouluttaa mahdollisimman moni kunnossapitolainen riittävälle tasolle Lean-oppeja. Perustettiin kolmiportainen Sujuva-akatemia.

Missä mennään nyt?

Jokainen kunnossapitäjä asentajasta kunnossapitopäällikköön koulutettiin kaikille yhteiseen 1-tasoon, jossa kolmen päivän aikana käytiin läpi Sujuvan keskeisiä periaatteita ja työkaluja. Koulutuksen on käynyt yli 1 000 henkilöä.

Valikoitu ryhmä koulutetaan myös akatemian 2-tasoon, jossa näitä oppeja syvennetään toisella kolmen päivän koulutuksella. Akatemiassa opetetaan perusteet päivittäiseen johtamiseen, arvovirtakartoituksiin, systemaattiseen ongelmanratkaisuun ja moniin muihin työkaluihin. Mutta pelkkä työkalukokoelma Sujuva-akatemia ei ole, sillä yhtä paljon käsitellään Leanin johtamisnäkökulmaa sekä psykologista näkökulmaa.

Teoreettisen akatemian lisäksi kunnossapitoon on perustettu Sujuva-verkosto. Tämän sisäisten Lean-ammattilaisten ryhmän avulla kyetään huomioimaan jokaisen paikkakunnan haasteet ja erityispiirteet. Yhtä lailla verkostoa on näinä vuosina käytetty myös koko kunnossapitoa koskevien kehityshankkeiden läpiviemiseen sekä tietysti Sujuvan tulevien tavoitteiden ja strategisen suunnan tarkentamiseen.

Verkoston sisällä on harjoitettu alusta alkaen myös valmennusta käytännön työtehtävissä. Jokaisella verkostolaisella on aina tarvittava sparraus käytettävissään. Mahdollisuutta valmennukseen on myös hyödynnetty ahkerasti: yhdessä on rakennettu 5S:ää, päivittäistä johtamista sekä arvovirtakartoituksia ja systemaattista ongelmanratkaisua. Verkostossa on viiden vuoden aikana valmennettu yli 15 henkilöä tiukoiksi Lean-ammattilaisiksi.

Laaja osaamiseen panostaminen on tietenkin tehostanut toimintaa. Useissa työkokonaisuuksissa tehostuminen on ollut 15−20 prosentin luokkaa vuosittain. Ja silti tuntuu, että mitä enemmän hukkaa poistaa, sitä enemmän sitä tulee näkyviin. Siksi Sujuvan panostus henkilöstöön on näin viiden vuoden rajapyykin kohdalta katsottuna ollut täysin oikea ratkaisu.

Mitä seuraavaksi?

Ja siksi myös vuonna 2017 Sujuvan painotus on tältä osin ennallaan: jatkossakin panostamme ihmisiin, jotta prosessimme kehittyisivät suotuisaan suuntaan. Akatemian 3-taso eli learning-in-business -tyyppinen käytännön näyttötutkinto aloitetaan kunnossapidossa tänä keväänä. Tarkoituksena on rakentaa kokonaisuus, jossa visuaalinen päivittäinen johtaminen, arvovirtakartoitukset ja systemaattinen ongelmanratkaisu linkittyvät yhteen saumattomasti. Tavoitteena on yksi johtamisprosessi, jossa nämä kolme asiaa toimivat yhtenä kokonaisuutena.

Blogiteksti on julkaistu alun perin 2.2.2017 LeanSanomissa.

Ensi kesänä juna vie näppärästi kesähuveihin ja nyt myös PowerParkiin



Kun kevään ensimmäiset auringonsäteet kutittelevat kasvoja, mieleen tulee väistämättä kesä ja kesälomasuunnitelmat. Tilaan ensi kesäksi aurinkoa, lämpöä ja sopivassa suhteessa vauhtia sekä rentouttavia hetkiä riippumatossa. Riippumaton löydän oman kesämökin pihamaalta, mutta vauhtia taidan hakea kesätapahtumista ja -puuhista. Tiesitkö, että VR:n junat vievät näppärästi kesäkohteisiin ympäri Suomen?

PowerPark ja Härmän asema
Erityisesti perheen nuorimmille viihdykettä tarjoilevat huvipuistot. Aakeilla Pohjanmaan laakeilla sijaitsevaan PowerParkiin pääsee nyt junalla. Kesän kunniaksi Härmään, PowerParkin kupeeseen avataan uusi asema, joka palvelee Pohjanmaalle hurvittelemaan matkaavia 19.6.–13.8. välisenä aikana. Härmän asemalla pysähtyy päivittäin 4–6 junavuoroa. Asemalta PowerParkiin on kävelymatka, joten siirtymisiin perillä menee vain hetki. Halukkaille PowerPark järjestää myös bussikuljetuksen asemalta ja takaisin.

Mikkelin asuntomessut ja Mikkelin rautatieasema
Asumisen, rakentamisen ja sisustamisen uusiin tuuliin pääsee tutustumaan Saimaan rannalla Mikkelissä, jossa järjestetään tämän kesän asuntomessut. Juna vie Länsi-Savon sydämeen sujuvasti monesta suunnasta. Varsinainen asuntomessualue sijaitsee kolmen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, mutta tapahtumajärjestäjät ovat hoitaneet bussikuljetuksen keskustasta messualueelle. Ensin siis lounas torin laidalla ja sitten suunnaksi asumisen trendit.

Pori Jazz, SuomiAreena ja Porin rautatieasema
Musiikkia ja yhteiskunnallista keskustelua samassa kattauksessa tarjoilee heinäkuinen Pori. Raideliikenteen solmukohdasta Tampereelta Poriin pääsee sujuvasti, ja Tampereelle puolestaan pääsee hyvin mistä päin Suomea tahansa. Porin rautatieasema sijaitsee noin kilometrin päässä keskustasta ja Jazz-kadusta, joten paikan päällä näppärin tapa kulkea on kävely. Kadulla tapa varmasti tuttuja ja saattaapa sitä päätyä sattumalta mielenkiintoisen keskustelun pyörteisiinkin.

Kesän reissaajille juna on mukava tapa matkustaa. Junan henkilökunta kun pitää huolen matkanteosta ja me matkustajat voimme keskittyä rentoutumiseen, yhdessäoloon ja matkaeväiden nauttimiseen. Perille päästessä virtaa riittää vielä varsinaiseen hurvitteluunkin.

VR lisää myös junavuoroja ensi kesänä eri puolille Suomea. Lue lisää näistä vuoroista tiedotteestamme.

Kevättä on jo ilmassa ja kesäkin on ihan nurkan takana. Aurinkoisia säitä odotellessa!

Työn imua!



Päivittäisen puurtamisen keskellä havahdun välillä miettimään, teenkö työtä, joka innostaa ja motivoi. Toki aina on tehtäviä, jotka eivät aina innosta niin kovasti, mutta pakkohan ne on hoitaa, jos mielii pitää työpaikkansa ja saada palkkaa. Lainaa on lyhennettävä, laskut maksettava ja ruokaakin ostettava. Mutta on myös päiviä, jolloin on ilo ja ylpeys tehdä juuri tätä työtä, mitä teen.

Mistä tällainen ilon ja innostuneisuuden tunne tulee?

Kaikki lähtee siitä, että koen osaamistani arvostettavan ja saan tehdä omaa osaamistani vastaavaa työtä. Lisäksi on tärkeää, että minulla on hyvä tiimi ja työyhteisö ympärilläni, jotka kannustavat ja tukevat minua. Mutta voimaa työssäni antaa varsinkin ne hetket, kun huomaan joutuneeni työn imuun. Silloin koen oloni energiseksi, innostuneeksi ja ylpeäksi työstäni. Nämä hetket huomaan tapahtuneen, kun aikaa on mennyt hujauksessa. Se on jotain käsittämätöntä tunnetta siitä, että haluan sinnikkäästi panostaa johonkin tehtävään vastoinkäymisistäkin huolimatta.

Työterveyslaitoksen mukaan ainakin kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee työn imuun liittyviä vaikutuksia vähintään kerran viikossa ja sitä voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa.

Miten minä voin auttaa muita kokemaan työn imua?

Esimiestyö ja johtaminen vaikuttavat osaltaan toki paljon, mutta työyhteisön tuella ja ilmapiirillä on myös suuri merkitys. Ihan arkinen huomaavaisuus, ystävällisyys sekä arvostus mahdollistavat osaltaan myös työn imun kokemista. Muiden kokema innostus edesauttaa myös, koska se tarttuu helposti. Yhdessä on mahdollista saavuttaa tekemisen flow.

Lähde: Työterveyslaitos

Kuva: Pixhill.com