Liikutaan älykkäästi

Sm5_Flirt_470.jpg

Tällä viikolla vietetään Euroopan liikkujan viikkoa, joka päättyy 22.9 pidettävään auton vapaapäivään. Viikon teemana on vähäpäästöinen, yhteiskäyttöinen ja älykäs liikkuminen, jota joukkoliikenne parhaimmillaan on.

Älykkyyttä teknologisilla innovaatioilla

Uusia digitaalisia sovelluksia tarvitaan, jotta liikennepalvelujen käyttö on helppoa ja tehokasta. Digitalisaatiolla voidaan luoda myös kokonaan uusia innovatiivisia palvelukonsepteja.

Joukkoliikennejärjestelmää tulee kehittää järjestelmänä

On tärkeää, että joukkoliikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena ja vuorovaikutteisena systeeminä, jotta varmistetaan resurssitehokas ja palvelukykyinen liikennejärjestelmä.

Joskus aikanaan olen oppinut, mikä ero on systeemillä ja kasalla. Kun kasasta otetaan osa pois, niin jäljelle jäävä osuus muodostaa yhä kasan. Kun taas systeemistä ottaa osan pois, niin systeemi lakkaa toimimasta.

Hyvänä esimerkkinä joukkoliikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä voidaan pitää pääkaupunkiseudun HSL-kuntayhtymää, joka koplaa bussi-, metro-, raitiovaunu- ja lähijunaliikenteen toimivaksi vuorovaikutteiseksi systeemiksi.

Yleisemminkin pitäisi painottaa pitkäjänteistä suunnitelmallista liikennejärjestelmän kehittämistä, jotta voitaisiin turvata joukkoliikennepalveluiden jatkuvuus ja ennakoitavuus sekä mahdollistaa eri liikennemuotojen tehokas yhdistäminen. Hyvä kysymys on, tukeeko nykyinen liikennepolitiikka liikennejärjestelmän kehittämistä systeeminä vai kasana?

Ja kun hyvä fyysinen liikennejärjestelmä täydennetään oivallisilla digitaalisilla palveluilla, saadaan kokonaisuudesta käyttäjien tarpeita vastaava älykästä liikkumista tukeva verkosto.

Liikutaan älykkäästi suunnitellussa ja toteutetussa liikennejärjestelmässä!

Ravintolavaunu – huoleton matkakumppanisi uudella ilmeellä!

Ravintolavaunut ovat kulkeneet raiteilla jo 105 vuotta! Ravintolavaunu on aina ollut asiakkaillemme paitsi virkistäytymisen paikka, niin myös tapa tavata uusi ihmisiä ja tehdä matkanteosta seuralla ja tarjoilulla aina vain huolettomampi kokemus.

Päätimme vähän aikaa sitten uudistaa ravintolavaunukonseptiamme ja panostaa vahvaan taustatyöhön yhdessä asiakkaittemme ja henkilökuntamme kanssa, jotta saisimme juuri sellaisen ravintolavaunun, jossa kaikki viihtyvät. Pitkällinen pohdinta meni myös nimeen, ja monen vaihtoehdon jälkeen sekin tuli kirkkaana eteemme: Ravintolavaunu! Sillä nimellähän me kaikki sitä kutsumme ja sinne askeleet johtavat matkanteon lomassa!

Ravintolavaunu on uudistettu niin sisältä kuin ulkoakin. Ulkokuoressa panostimme vahvaan näkyvyyteen, jotta asiakkaamme löytävät sinne helposti. Sisällä uudistimme sisustusta, jotta se aina vain paremmin palvelisi mukavaa yhdessäoloa ja antaisi matkalle hyvän tunnelman sekä korostaisi kaunista maisemaa, joka kiitää ohitse junan puksuttaessa eteenpäin.

Tarjonnassamme teimme myös uusia kokeiluja, kun pilottivaunu nytkähti liikkeelle tämän vuoden huhtikuussa. Kokeilimme erilaisia uusiakin ruoka-annoksia, mutta lopputulos oli selvä, niin kuin asiakkaamme palautteessaan sanoivat: klassikoita ei turhaan klassikoiksi sanota! Lihapullat ja kermainen lohikeitto osoittautuvat edelleenkin voittamattomiksi suosikeiksi! Matkustajamme haluavat palautteen perusteella hyvää perusruokaa, jossa hinta-laatusuhde on kohdallaan ja me haluamme siihen toiveeseen vastata! Kahvien suhteen päädyimme kokeilujen jälkeen Nespresso-koneeseen, josta erikoiskahvitilaukset onnistuvat mainiosti, puhumattakaan Suomen parhaimmiksi valitut korvapuustit, jotka olemme myös saaneet osaksi valikoimaamme. Kaikki nämä uudistukset kumpusivat asiakkaittemme palautteista.

Olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota myös take-away-mahdollisuuteen: uudet pakkaukset mahdollistavat annosten viemisen omalle paikalle helpommin! Ei tarvitse siis huolehtia, onko Ravintolavaunussa tilaa!

Uudet ravintolavaunut alkavat nyt tehdä yksitellen matkaa varikolta kaikille reiteille, yksi uusi ravintola saapuu raiteille aina kahden viikon välein! Valikoimat kaikissa ravintolavaunuissa vaihtuvat nyt saman tien, vaikka ulkokuoret ja sisustus uusitaankin yksi kerrallaan. Matka tähän asti on ollut mainio ja palautteiden kerääminen ja ravintolavaunukokemusten kuuleminen on ollut palkitsevaa meille tekijöille.

Nyt vaan raiteille viihtymään, Ravintolavaunu on meidän kaikkien!

 

Yhteisellä muutosmatkalla

Lamppu syttyy naisen kadessa_550.jpg

Yritysten toimintaympäristö muuttuu. Myös organisaatioiden toiminnan on muututtava. Muutoksesta ei enää puhuta aiempien vuosien tapaan. Jatkuvan muutoksen ja uudistumisen kanssa on opittu elämään. Ovatko ihmiset muovanneet omaa toimintaansa ja muuttaneet omia tapojaan työskennellä? Ovatko muutokset osa työtä? Onko esimiehillä paras osaaminen tukea ihmisiä muutoksessa?

Johtaminen on aina ajankohtainen ja puhutteleva aihe. Johtamisessa ja esimiestyössä kehittyminen ei voi koskaan loppua, ellei yksinkertaisesti halua jämähtää paikalleen. VR:llä on tänä vuonna panostettu erityisesti johtamiseen ja olemme halunneet tietoisesti kiinnittää huomiota johtajien ja esimiesten esimerkkinä toimimiseen sekä yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseen.

Iältään 155 vuotta vanhassa organisaatiossa kulttuuri on muovautunut vuosien mittaan. Kulttuuri on isojen sekä pienten muutosten ja uudistumisen jatkuvalla matkalla. Jos ja kun iso muutos tulee yrityksen ulkopuolelta, herää kysymyksiä, joihin ei aina ole vastauksia heti valmiina. Ihmisten mielissä syntyy epävarmuutta, jonka kanssa eläminen ei monen mielestä ole mukavaa − silti epävarmuuden kanssa on elettävä. Ihmisiltä vaaditan kyvykkyyttä, taitoa ja kimmoisuutta olla toimintakykyinen, vaikka valmiita vastauksia ei ole ja matkan määränpääkään ei ole aina välttämättä ihan selkeä.

Kokemukseni mukaan johto ja esimiehet voivat auttaa henkilöstöä muutoksessa viidellä tavalla.

1. Ole läsnä

Ole mahdollisimman paljon läsnä henkilöstön arjessa, silloin olet useammin vastaamassa myös henkilöstöä askarruttaviin kysymyksiin. Vaikka et itse aina osaisi vastata, läsnäolo kuitenkin luo luottamuksen ilmapiiriä ja katkaisee yleensä nopeasti vääriltä huhuilta siivet. Kun vastauksia ei ole tai niitä ei ole sanoitettu, tällöin vastauksia oletetaan ja organisaatiossa eletään näiden olettamusten varassa. Ihmiset täyttävät tyhjiön olettamuksista.

2. Kohtaa ja kuuntele

Vaikka tilanteet ja tunteet saattavat olla vaikeita, kohtaa ihmiset aidosti ihmisinä ajatuksineen ja tunteineen. Älä missään tapauksessa piiloudu raporttien, numeroiden ja sermien taakse. Muutosta johdetaan aina edestä käsin.

3. Viesti ja sanoita

Viesti, viesti ja viesti niin paljon kuin mahdollista. Viesti henkilöstölle kaikesta mistä voit ja sanoita viesti ihmistä puhuttelevaksi. Vielä parempi, jos esimiehenä voit sanoittaa vahvasti asian merkitystä työlle.

4. Tekeminen tavoitteisiin ja perustehtävään

Keskitä tekeminen koko ajan tavoitteisiin ja perustehtävään. Kirkasta ja auta priorisoimaan. Auta ihmisiä näkemään tavoitteet, jotka pitää saavuttaa.

5. Vahvista vahvaa tarinaa

Niin klisee kuin sanonta onkin, niin muutos on aina mahdollisuus. Mahdollisuus luoda tarinaa siitä, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja minne olemme matkalla. Muutos itsessään ei ole itseisarvo, vaan muutoksella on aina tarkoitus. Vaikka tarkoitus ei välttämättä ole aina täysin tiedossa, esimiehenä voit toimia matkan johtajana, joka auttaa ihmisiä nauttimaan matkasta ja luomaan turvallisen olon matkalle.

Kuva: Pixhill.com / Sergey Nivens

VR:n matkaketjujen pilotit menestyivät Suomen kesässä

Matkaketjujen ensimmäiset pilotit aloitettiin kesäkuun alussa, tarkoituksenaan tarjota asiakkaille palvelua ovelta ovelle, ketjuttaen eri liikkumisen muotoja yhteen. Tampereella paikallisliikenteen Nyssen mukaan pääsi ilmaiseksi, kun kirjautui Veturi-kanta-asiakastunnuksilla VR:n verkkokauppaan, ja Turussa paikallisliikenteen kertalipun pystyi valitsemaan junalipun yhteyteen, jos lähtö- tai pääteasema junalle on Turku, Kupittaa tai Turun satama.

Tampereen Nyssen Kesälinja -lippukokeilu on jo päättynyt, mutta Turussa yhteistyö Fölin kanssa jatkuu edelleen. Kävijämäärien ja suosittelun perusteella kokeilut ovat onnistuneet. Erityisesti Nyssen maksuton Kesälippu osoittautui erittäin suosituksi vaihtoehdoksi: Kesän aikana yli 10 000 asiakasta valitsi Nysse-palvelun junalippunsa yhteyteen ja suositteluindeksi kohosi poikkeuksellisen korkeaksi, 76:een!

Veturi-kanta-asiakasohjelman kautta tapahtunut viestintä saavutti hyvin asiakkaamme. Nysse-kokeilu koettiin hyödylliseksi ja kerätyn palautteen perusteella se vaikutti myös positiivisesti asiakkaiden päätökseen lähteä Tampereelle Särkänniemeen. Maksuttomuudella oli varmasti myös osansa lipun suosiossa. Veturi-kanta-asiakkaille tarjottiin myös samalla kahden päivän lippua Särkänniemeen, yhden hinnalla.

Pilotit osoittivat sen, että ihmiset haluavat monipuolisia matkustamisen palveluja samasta paikasta. Helppokäyttöisyydellä ja matkojen ketjuttamisella voidaan houkutella uusia asiakkaita ja tarjota laajempia, huolettomampia vaihtoehtoja jo olemassa oleville asiakkaille.

Turun paikallisliikenteen kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu edelleen, Nyssen Kesälinjan jäädessä talvitauolle. Lisää pilotteja on tulossa työmatkustamisen puolella ja erilaisia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä mm. liityntäpysäköinnissä tutkaillaan. Suunnitteilla aloittaa vielä kolme uutta pilottia loppuvuoden aikana. Ensi vuoteen ajoittuva digitaalisten myyntikanavien alustojen uudistus mahdollistaa matkaketjuyhteistyön huomattavasti nykyistä paremmin ja helpommin.

Palveluiden monipuolistaminen ja matkaketjujen rakentaminen on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi saada raideliikenteen suosio kasvamaan vuosi vuodelta. Samankaltaiseen suuntaan pyritään VR:lläkin matkaketjujen pilottien avulla.

Tervetuloa kierrokselle pääkonttoriin!

ala-aula.jpg

Eliel Saarisen suunnittelema rakennus kalusteineen, kassakaapin palkkapussit ja virkamiehet herkillä sydäntuoleillaan. Hallintorakennuksen huikeissa puitteissa on eletty värikästä rautatiearkea.

VR-yhtymän hallintorakennus henkii valtaa ja voimaa. Sen viileillä mosaiikkibetonilattioilla ja Eliel Saarisen suunnittelemien upeiden yksityiskohtien äärellä on helppo aistia vuosisadan takaista, modernin eteenpäin menemisen sykettä ja uuden ajan tunnelmaa. Samalla upea rakennus on toiminut viihtyisänä työpaikkana sadoille rautatieläisille.

Yksi rakennuksen pitkäaikaisimmista työntekijöistä, VR:n oman arkkitehtiryhmän viimeinen työntekijä Pirjo Huvila, tuntee talon ja sen tavat läpikotaisin. Lähdimme Huvilan matkassa kierrokselle rakennuksen uumeniin.

Inspiraatiota maailmalta

Eliel Saarinen oli nuori mies, vain hivenen päälle kolmenkymmenen, kun hän voitti rakennuksen suunnittelukilpailun vuonna 1904. Voittotyö oli hyvin erilainen kuin se rakennus, joka nousi paikalleen vuonna 1909. Itse asiassa suunnittelija sai vanhemmilta kollegoiltaan melkoisesti pyyhkeitä voittajasuunnitelmastaan, joka oli lopullista versiota paljon kansallisromanttisempi.

− Sitä moitittiin vanhanaikaiseksi käyttötarkoitukseensa. Rautatie edusti uutta maailmaa ja juna huipputeknistä kulkuvälinettä. Se vaati toisten mielestä tuoreempaa silmää. Niinpä Saarinen lähti tuoreen vaimonsa kanssa häämatkalle ja kiersi eurooppalaisia rautatieasemia. Hän piirsi rakennuksesta kolme eri versiota, joista viimeinen viimein valikoitui toteutettavaksi, Huvila kertoo.

Lopputulos on erikoinen yhdistelmä uljasta jugendia ja jotakin aivan omaleimaista. Huvila puhuu “Saarisen tyylistä” omine värisävyineen ja esimerkiksi erikoisine pylväsyksityiskohtineen.

− Hän on tavoittanut yli 100 vuotta sitten jotakin, joka on kestänyt valtavan hyvin aikaa, arkkitehti toteaa.

Lähde mukaan virtuaalikierrokselle arkkitehti Pirjo Huvilan mukaan − katso video!

 

Video: kuvaus ja leikkaus Antti Vettenranta

Uutta ja vanhaa

Kun kävijä saapuu hallintorakennukseen, vastassa on komea portaikko, jota vastapäätä päivänvalo kauniisti siilautuu tilaan. Tervetuloaulan pyöreä, saumattomasti ympäristöönsä istuva vastaanottotiski ei suinkaan ole ollut paikallaan aina, vaan se on itse asiassa varsin viimeaikainen lisäys.

− Vielä 2000-luvulle tultaessa aula oli aivan avoin tila, mutta kun rakennus alkoi houkutella varkaita, kulunvalvontaa lisättiin. Siinä yhteydessä turvatoimia kehitettiin muutenkin, ja pyöreä tiski asennettiin paikalleen. Se onnistuikin tyylillisesti hyvin, sillä moni pitää sitä alkuperäiseen kalustoon kuuluvana.

Aulassa huomio kiinnittyy myös komeaan valaisimeen. Paavo Tynellin 1950-luvulla suunnittelema valaisin tuli rakennukseen keskushallin tulipalon jälkeen, kun valaistusta uusittiin muutenkin. Huvila toteaa, että rakennuksessa on kuljettu sen alkuvuosina paljon nykyistä vaatimattomammassa valossa.

− Tämä oli yksi Suomen ensimmäisiä julkisia rakennuksia, johon ylipäätään saatiin sähkövalot. Se oli uusinta uutta, eikä valaisinvalikoima todellakaan ollut ihmeellinen. Oli muutamia malleja, eikä silloin mietitty tehoja tai ergonomiaa. Yksi alkuperäisistä lampuista on edelleen näkyvissä toisen kerroksen sivuportaikossa.

Aluksi ensimmäisen kerroksen aulaan avautui kaksi avointa tilaa ilman nykyisiä väliovia. Ovelta vasemmalle aukeni tila henkilöstöruokalaan, joka ruokki talon yli 600 ihmistä, kunnes ruokailu siirrettiin 50-luvulla uusiin tiloihin ja paikalle tuli rautatiekirjasto ja tietopalvelu. 2000- luvulla tila alkoi palvella nykyisessä tarkoituksessaan.

− Kurkistetaan sisään aivan hiljaa, sillä täällä ei voi olla häiriöksi. Täällä toimii nimittäin rautateiden operaatiokeskus, joka valvoo vuorokauden ympäri junaliikennettä kymmenistä suurista monitoreista. Kattoakin on laskettu tekniikan vuoksi, ja upea, alkuperäinen harmaa laattalattia on peitetty teknisellä lattialla, joka on myöhemmin poistettavissa. Pilarit sentään henkivät alkuperäistä tunnelmaa, Huvila kertoo.

Oikealla puolella toimi pääkassa ja talousosasto. Tällä käytävällä rautatieläiset jonottivat palkkapussejaan ennen pankkitoiminnan rahaliikenteen aikaa. Huoneiden ovien paikalla seisoivat asiointiluukut. Palkkapussukat säilytettiin pienen huoneen kokoisessa kassakaapissa, nykyisen “Porkkana”-neuvotteluhuoneen nurkassa. Avaimenreikää peittää vielä tänäänkin kermanvaaleassa ovessa hopeanvärinen leijonan pää. Nykyisin kassakaapissa säilytetään taidekokoelman esineitä.

− Erilaista rautatieaiheista taide-esineistöä on runsaasti. Niitä kerättiin, mutta niitä saatiin paljon myös lahjoituksina kansainvälisten vierailujen aikaan. Täällähän on nähty valtava määrä vieraita maailmalta.


Paavo Tynellin näyttävä valaisin on 1950-luvulla suunniteltu.

Upean pääportaikon askelmat ovat mosaiikkibetonia. Kaidepylväät on koristeltu yksilöllisesti. Kaikki materiaalit ovat alkuperäisiä.


Pyöreästä aulasta on käynti toimitusjohtajan huoneeseen.


Heikki Turunen suunnitteli valaisimen Orno-tehtaalla juuri hallintorakennusta ajatellen.


Kapea salaporras pääportaiden alapuolella vie vanhoihin arkistoihin.


Koristeellisissa näyttävissä pylväissä on erilaisia teemoja.


Sydäntuolit ovat Eliel Saarisen vain hallintorakennukseen suunnittelemia, ja ne on alun perin olleet neuvottelupöydän ympärillä.


Suurin osa rakennuksen kalusteista on tammea, niin nämäkin kalusteet.


Hallintorakennuksessa on neljä kerrosta ja satoja metriä pitkiä käytäviä.


Kassakaapin avaimenreikää peittää leijonanpää.


WC:t ovat alkuperäisillä paikoillaan ja myös peilin ympärillä oleva harvinainen, lasitettu tiili on alkuperäinen.


Vessan ovissa on alkuperäiset, yli 100 vuotta vanhat lukot

Teatterikujan sisäänkäynnin porrashuone oli välillä suljettu, mutta nykyään siitä pääsee kulkemaan.


Pirjo Huvila on kerännyt pääkonttorin vanhoista kelloista kokoelman.

Edistyksellinen työpaikka

Kapea salaporras kellariin suikertaa kauniina pääportaiden alapuolella. Portaikkoa pitkin pääsee vanhojen arkistojen äärelle. Huvila kertoo, että virkailijat saattoivat pujahtaa siitä hakemaan tarvitsemaansa, kuten palkkatietoja.

Pääportaita noustaan ylempiin kerroksiin, jotka henkivät hierarkiasta. Kunkin kerroksen huoneiden asettelussa näkyy marssijärjestys: ylin johto löytyy huoneistaan keskikäytävältä ja seuraavat johtajat hierarkisesti sivuilla omilla paikoillaan.

− Samaan aikaan rautatiet on alusta asti ollut myös erittäin edistyksellinen työympäristö, Huvila muistuttaa ja jatkaa:

− Täällähän esimerkiksi työskenteli jo heti aluksi paljon naisia erilaisissa tehtävissä.

Rautatiet piti myös hyvää huolta omistaan. Kansallisteatteria vastapäätä kohoavassa siivessä sijaitsi rautateiden terveysasema ja sen oma 15 potilashuoneen sairaala. Se tarjosi palveluita työntekijöiden lisäksi näiden perheille.

− Hallintorakennus on ollut melkein valtio valtion sisällä. Työnteon lisäksi rakennuksen sisällä on toiminut myös esimerkiksi valtava määrä erilaisia vapaa-ajan ryhmiä aina teatterikerhosta, kuorosta ja rautateiden reserviupseereista soittokuntaan, raittiuskerhoon ja filatelisteihin ja eri maiden junareittejä kiertävään matkailuyhdistykseen.

Pelastakaa katto!

Saarinen suunnitteli valtavan rakennuksen täyteen kiinnostavia katseenvangitsijoita. Yksi arkipäiväinen, mutta hauska yksityiskohta ovat toisen kerroksen alkuperäiset, mutta edelleen käytössä olevat wc-tilat. Seinillä komeilee ajalleen harvinaista, kaunista helmiäisen sävyistä lasitettua tiiltä, ja onpa pystyssä pari ihan ensimmäisistä urinaaleistakin.

Yksi rakennuksen upeimmista erikoisuuksista on 150 metriä pitkä junamainen käytävä, jonka molemmin puolin on toimistohuoneita.

− Käytävä oli valmistuessaan valtava, ja taitaa edelleen olla Suomen pisimpiä toimistokäytäviä.

Kun kulkija jaksaa kiivetä neljänteen kerrokseen, on vastassa yksi rakennuksen erikoisimmista yksityiskohdista. Pääportaan päällä komeilee upea ovaalisyvennys. Saarinen on viljellyt samaa muotoa muuallekin. Se toistuu niin portaikon pylväiden päissä kuin koristemaalauksissakin. Huvila muistaa, että katto-ovaalia meinasi 10 vuotta sitten kohdata äkillinen tuho. Sen kohdalle nimittäin tahdottiin palotarkastuksen yhteydessä puhkaista savunpoistoluukku.

− Arkkitehtiosaston väki haukkoi tietysti henkeä suunnitelman äärellä, mutta löysimme lopulta myös palotarkastajaa miellyttävän ratkaisun. Luukku sai paikkansa vähemmän hulppeasta kohdasta, käyttämättömän komeron suojista, Huvila nauraa.


Yksi rakennuksen pitkäaikaisimmis ta työntekijöistä, VR:n oman arkkitehtiryhmä n viimeinen työntekijä Pirjo Huvila, tuntee talon ja sen tavat läpikotaisin.

"Eliel Saarinen on tavoittanut yli 100 vuotta sitten jotakin, joka on kestänyt valtavan hyvin aikaa."
Pirjo Huvila

Maalausaarteita

Huvilan oma huone neljännen kerroksen arkkitehtiosastolla on talon tyylille sopivasti henkeäsalpaavan upea. Kaarevien ikkunoiden ääreltä aukeaa näkymä rautatieasemalle ja Ateneumia kohden. Huvila on kerännyt huoneeseensa tyyppikappaleita Saarisen suunnittelemista huonekaluista. Täältä löytyy esimerkiksi asemaravintolaan suunnitellut tuolit. Ne on verhoiltu sinisellä pergamonilla.

− Moderni keinonahka oli niin hieno keksintö, että se oli oikeaa nahkaa hienompaa, Huvila kertoo.

Arkkitehdin huoneen yhteydessä sijaitsee vielä yksi rakennuksen aarteista. Piirustuskonttorin hyllyiltä löytyvät arkistoituina kaikki Saarisen alkuperäiset suunnitelmat ja muut rautatierakennusten upeat piirustukset 155 vuoden ajalta.

− Tallessa on muun muassa yli metrin mittaisia tussi- ja vesiväritauluja. Niissä ei ole ollut minkäänlaista virheen mahdollisuutta.

Myös perinteikkään, vuonna 1872 aloitetun arkkitehtiosaston seinien sisään kätkeytyy monia hauskoja muistoja. Tiivis työyhteisö vietti paljon aikaa yhdessä myös virallisten työtuntien jälkeen ja paikka oli täynnä persoonallisuuksia. Huvilan mieleen on jäänyt erityisesti eräs eksentrinen, originelli aikamiespoikakollega, joka tapasi kulkea komeissa puitteissa käytävillä aina paljasjaloin, kesät talvet. Yliarkkitehti, pukumies ja tapatietoinen herra viimeisen päälle, joutui mitä kohteliaimmin huomauttamaan miehelle tämän käytöksestä.

− Seuraavaksi mies hommasi terveyssandaalit, vyöhyketerapiakengät, jollaisia ei ollut kellään muulla. Sama mies kävi harjoittelemassa tarkkuusammuntaa ullakkokerroksen pitkällä käytävällä, Huvila nauraa.


Pääkonttorin tilat muunnetaan hotelliksi vuoteen 2020 mennessä.

VR:n PÄÄKONTTORI

  • Hallintorakennus valmistui vuonna 1909 ja se on toiminut siitä asti VR:n pääkonttorina.
  • Se on kalusteita myöten Eliel Saarisen suunnittelema.
  • Hallintorakennus toimii vielä joitakin kuukausia alkuperäisessä käytössään ennen kuin työntekijät muuttavat Pasilaan ensi keväänä.
  • Muuton jälkeen pääkonttorin tilat muunnetaan Scandic hotelliksi, johon tulee 500 huonetta. 

Teksti Ani Kellomäki Kuvat Antti Vettenranta