Tyhjästä on paha nyhjäistä – vai onko?



Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun. Strategian valmistelun lähtökohtana ovat Suomen ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Liikenne on yksi keskeisistä strategiatyöalueista. Liikenteen erityishaasteena on, että se on nykyisin vielä lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Poikkeuksen liikennesektorilla tekee raideliikenne, jossa uusiutuvan energian käyttö on jo laajasti käytössä. Viimeisimmän VR Groupin vuosiraportin mukaan rautatiematkustajaliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat 1,9 grammaa kuljettua henkilökilometriä kohden. Henkilöautolla vastaavat päästöt ovat keskimäärin 40−50-kertaiset.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskuun

LVM:n ilmastopoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi leikata liikenteen hiilidioksidipäästöjä 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioidusta päästömäärästä.

Voisi ajatella, että raideliikenteellä ei ole roolia näissä talkoissa, koska lähes tyhjästä on paha nyhjäistä.  Raideliikenne ja joukkoliikenne yleisesti ovat hyvä vaihtoehto oman auton käytölle.

Kun valitsee joukkoliikenteen henkilöauton sijaan, säästyy käytännössä koko oman auton käytön verran energiaa. Joukkoliikenneväline on kulussa aikataulunsa mukaisesti, eikä yhden ihmisen paino juurikaan lisää sen energiankulutusta.

Joukkoliikenteen edistäminen

Liikennesektorin ilmastotalkoissa on keskeistä keskittyä joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen niin matkan ostamisen kuin myös matkaketjujen saumattoman toimivuuden osalta.

Joukkoliikennejärjestelmä tulisi nähdä systeeminä, jota suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena asiakkaiden liikkumistarpeita vastaavaksi. Nykyinen suuntaus kuitenkin lähtee siitä, että eri toimijat toimivat toisistaan riippumatta. Kehityssuunta tulisi kääntää kohti kokonaisvaltaista ajattelua.

Liikennesektori on suurien haasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä ja taloudellisten resurssien optimaalista käyttöä.

Vuodet opettavat: lähijunat paremmin ajallaan



Suomalaisten mielikuvissa VR:n junat ovat aina myöhässä. Takavuosina olikin yllättävän vaikeita talvia, joihin emme olleet valmistautuneet tarpeeksi hyvin. Nuo talvet todella herättivät meidät ja sen jälkeen olemme tehneet valtavan määrän töitä sen eteen, että junat saapuvat asemille ajoissa.

Iloksemme työ on tuottanut tulosta. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junien täsmällisyysprosentti on parantunut selvästi viime vuosina ja huhtikuussa 2016 ylsimme huippulukemiin, kun junista yli 96 prosenttia oli aikataulussaan. Tämä on kansainvälisestikin katsottuna kova luku. Esimerkiksi tunnetuissa rautatiemaissa Saksassa ja Itävallassa ollaan suunnilleen samoissa prosenteissa, mutta myöhästymisen raja on siellä vedetty viiteen minuuttiin. Meillä raja on kolme minuuttia. Viiden minuutin mallilla huhtikuun täsmällisyytemme lähiliikenteessä olisi näyttänyt jopa 99 prosenttia.

Myös kaukoliikenteen junat muualle Suomeen ovat kulkeneet aiempaa täsmällisemmin ja huhtikuussa niistäkin lähes 94 prosenttia kulki suunniteltujen aikataulujen mukaan. Kaukoliikenteessä myöhästymisen raja on viisi minuuttia.

Mitä olemme tehneet?

Helposti ruuhkautuva Helsingin päärautatieaseman ratapiha on avainasemassa aikatauluissa pysymisessä. Se on nyt saatu toimimaan tehokkaammin, mikä ei ole ihan helppo yhtälö: päivän aikana Helsingistä lähtee ja sinne saapuu noin tuhat junaa ja esimerkiksi ruuhka-aikaan lähijunia lähtee Helsingistä joka minuutti. Täsmällisyys on parantunut etenkin silloin, kun ihmisiä on liikkeellä paljon. Tämä ilahduttaa varmasti ruuhka-aikoina matkustavia työmatkalaisia.

Tänä keväänä tekemämme aikataulurakenteen muutos on osoittautunut erittäin toimivaksi ja voimme nyt optimoida liikennettä paremmin häiriötilanteissa. Suunnittelimme aikataulut uudelleen siten, että ne sopivat paremmin yhteen eivätkä kärsi niin helposti yksittäisten junien ongelmista. Yhden junan myöhästyminen ei enää aiheuta muiden junien myöhästymisiä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Myös viime kesänä avatun Kehäradan junat ovat nyt aiempaa paremmin aikataulussaan, huhtikuussa ylsimme yli 94 prosentin täsmällisyyteen Kehäradalla. Uuden radan käyttöön ottamisessa on ollut omat haasteensa, joita olemme taklanneet yhteistyössä HSL:n ja Liikenneviraston kanssa. Listasimme yhdessä 20 konkreettista tekoa parannusten aikaansaamiseksi, jotka lähes kaikki on jo toteutettu. Tähän mennessä olemme muun muassa tehneet pieniä nopeustason nostoja radalle ja lisänneet junien vaunumääriä matkustajien kyytiin nousun nopeuttamiseksi.

Täsmällisempää junaliikennettä vie eteenpäin tietysti myös kaluston uudistuminen. Uudet Flirt-junat toimivat ensivaikutelman perusteella lähiliikenteessä hienosti.

Täsmällisyystyö on pitkäjänteistä, mutta alkuvuoden kokemusten perusteella uskon vahvasti, että lähijunat kulkevat jatkossakin selvästi useammin ajallaan. Toki Suomen neljä vaihtelevaa vuodenaikaa ja alkamassa oleva vilkas ratatyökausi tuovat omat yllätyksensä ja haasteensa raiteille, mutta me olemme nyt entistä varautuneempia niihin.

Hyviä junamatkoja - ajallaan!

Valonpilkahduksia muutosten keskeltä

Ison ja hyvin erilaisia liiketoimintoja harjoittavan konsernin henkilöstöjohtajana on uralla tullut eteen monenlaisia tilanteita. Vaikeimpia sekä henkilöstön että oman itsen kannalta ovat ne hetket, jolloin toiminta kohtaa isoja muutoksia.

VR Group käynnisti viime kesän lopulla historiansa suurimmat yt-neuvottelut. Niiden taustalla olivat uudet haasteet toimintaympäristössämme sekä kaukoliikenteen kiristynyt kilpailutilanne. Jotta saisimme matkustajamäärät nousuun ja suomalaiset takaisin juniin, oli junamatkojen hintoja laskettava pysyvästi mutta kannattavasti. Tämä edellytti sekä toiminnan organisoimista uudelleen että henkilöstön sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Jouduttiin tekemään kipeitä päätöksiä: ensimmäisten arvioiden mukaan irtisanottavien osuus olisi 570 henkilöä.

Neuvottelujen aikana ja liikennerakenteen selkiytyessä myös henkilöstövaikutukset tarkentuivat. Neuvottelujen päättyessä maaliskuussa irtisanottavien osuus oli pienentynyt huomattavasti, 370 henkilöön. Suuri luku sekin, mutta alkuperäiseen verrattuna parempi. Kevään kuluessa, kun olemme käyneet ihmisten kanssa henkilökohtaisia keskusteluja, on tullut paljon valonpilkahduksia. Monialainen konsernimme on näyttänyt vahvuutensa, sillä olemme onnistuneet löytämään muita ratkaisuja kuin irtisanomisen vielä yli 100 henkilölle. Tämä on ollut hieno osoitus yhteishengestä ja yhteistyöstä henkilöstömme sekä eri yksiköiden kesken. Esimerkiksi matkustajaliikenteen henkilöstöstä yli 30 henkilölle on löydetty uutta työtä varsinkin tavaraliikenteestä. Konduktööristä voikin tulla vaihtotyönjohtaja ratapihalle – työura muuttuu, mutta työpaikka säilyy.

Irtisanottavia on edelleen lukuisa määrä, mutta yhdessä keskustellen ratkaisuja haetaan jatkossakin. Myös työpaikkakuntien vaihdoksilla ja eläkkeelle siirtymisillä sekä vapaaehtoisilla vapailla on irtisanomisilta vältytty. Monet ihmiset ovat tehneet paljon työtä asioiden sovittelemiseksi, ja on hienoa, että useat ammattilaiset jäävät taloomme edelleen.

Toiminnan uudistamiseksi tehdyt päätökset ja toimenpiteet ovat osoittautuneet oikeiksi: Matkustajamäärät ovat kasvussa, ja alkuvuonna myimme yli 220 000 junalippua enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.

VR elää isojen muutosten aikaa, aivan kuten monet muutkin yhtiöt. Me haluamme uudistua asiakkaidemme odotusten vertaisiksi. Tämä tarkoittaa uudenlaisia ja myös uusia työpaikkoja. Tällä hetkellä rekrytoimme vuosittain noin 300 henkilöä. Lisäksi konsernimme sisällä on tehtäväkiertoa, kun ihmiset hakeutuvat uusiin töihin. Tehtävät muuttuvat, mutta työtä riittää tulevaisuudessakin.

Yhteistyötä yllättävien tilanteiden varalle

VR Groupin operaatiokeskus hoitaa poikkeustilanteissa kalustoon ja matkustajien informointiin liittyviä asioita. Lisäksi operaatiokeskus pitää myös junahenkilökunnan ohjaamisen langat käsissään, jotta henkilökunta saadaan poikkeustilanteissa informoitua muuttuneista työtehtävistä mahdollisimman tehokkaasti ja ajankohtaisinta tilannetietoa hyväksi käyttäen.

Konduktöörien ja veturinkuljettajien työnjohto varmistaa, että jokaiseen vuoroon merkitty henkilö ilmoittautuu ajoissa töihin, jotta kaikki lähtöä edeltävät tehtävät ehditään suorittaa. Jos tarve vaatii, hälytetään varalla oleva henkilö tekemään vuoron töitä tai avustamaan vaikkapa lähtövalmisteluissa.

Rataverkolla sattuvat poikkeustilanteet vaativat usein työvuorosuunnitelmasta poikkeamista. Esimerkiksi junan myöhästyminen voi aiheuttaa muutoksia henkilökunnan vaihtopaikkoihin tai kalustomuutos vaatii ylimääräisiä veturin kytkentään ja jarrujen tarkastuksiin liittyviä toimenpiteitä. Tällöin työnjohto pystyy tekemään henkilökunnalle suunnitelman B käyttäen tarvittaessa apunaan Operaatiokeskuksen muita rautaisia ammattilaisia, kuten esimerkiksi kuljetuspäällikköä tai tavaraliikenteen ohjauksen asiantuntijoita.

Operaatiokeskuksessa olemme niin asiakkaiden kuin henkilökunnan kanssa Yhteisellä matkalla, jotta yllättävistä tilanteista selvittäisiin mahdollisimman vähällä harmilla.

Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä jatkossakin toimivat työmatkayhteydet pääkaupunkiseudulle



Kerroimme eilen nopeuttavamme junamatkoja eri puolille Suomea kesäkuun 20. päivä alkaen. Edullisten hintojen lisäksi asiakkaamme ovat pitkään toivoneet nopeampia junayhteyksiä. Yksi isoimmista kesäkuussa tehtävistä muutoksista on Suomen suosituimman junareitin, Helsinki−Tampere-välin, nopeuttaminen. Jatkossa Helsingin ja Tampereen välillä on nopea vuoro jokaisella tunnilla. Lisäämällä nopeiden junavuorojen määrää tällä reitillä voimme vastata asiakkaiden toiveisiin nopeammista junavuoroista useille reiteille: Seinäjoelle, Vaasaan, Ouluun, Jyväskylään ja Poriin.

Hämeenlinnassa muutokset ovat puhututtaneet asiakkaita ja päättäjiä. Hämeenlinna on matkustajamääriltä Suomen neljänneksi vilkkain kaukoliikenneasema. Suuri osa Hämeenlinnan matkustuskysynnästä on työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle. Vaikka kaikki Tampereelle menevät junat eivät pysähdy Hämeenlinnassa, vuorot on kuitenkin suunniteltu siten, että työssä käyminen junalla onnistuu hyvin.

Ruuhka-aikaan aamulla klo 6−9 välillä Hämeenlinnasta on edelleen 7 vuoroa Helsingin suuntaan, eli saman verran kuin tällä hetkellä. Vastaavasti iltapäivällä klo 16−19 välillä Helsingistä Hämeenlinnaan on 7 vuoroa, eli saman verran kuin tällä hetkellä. Tarjontaa on harvennettu keskipäivästä ja illasta, jolloin asiakkaitakin on vähemmän. Yhteensä Hämeenlinnassa pysähtyy jatkossa 22 kaukoliikennejunaa sekä 14 taajamajunaa päivässä. Vertailun vuoksi Helsingin ja Turun välillä on päivittäin 28 vuoroa.

Riihimäeltä töissä käyviä palvelevat nämä samat kaukoliikennevuorot sekä lisäksi lähiliikennejunat 30 minuutin vuorovälein.

Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja haluamme palvella kaikkia junamatkustajia. Liikenteen suunnittelu on monen asian summa. Uskomme, että näillä tehdyillä muutoksilla pystymme palvelemaan paremmin mahdollisimman isoa joukkoa asiakkaistamme. Junamatkustus on kääntynyt jo vahvaan nousuun kaikilla pääreiteillä.