Suomi konduktöörin silmin



Yksi rikkaus tässä omassa konduktöörin työssä on se, että saa palkkaa siitä että matkustaa ympäri Suomea. Itse, kun olen aktiivinen kännykkäkuvaaja ja joitakin kuvia on vuosien varrella tullut otettua.  Ajattelin jakaa muutamia otoksia, kuvathan kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuvat: Kim Foxell

Työntekijälähettiläs – työnantajan äänitorvi vai itsensäbrändääjä?

Kaikki halukkaat pääsivät mukaan VR Groupin työntekijälähettiläiksi Matkakumppanit -ohjelmaan toukokuun alussa. Joukko on runsas satapäinen ja osallistujat ovat eripuolilta konsernia. Meidän osallistujien huulilla on ollut varmasti monia eri kysymyksiä kuten, mitä meiltä vaaditaan ja halutaan, riittävätkö taidot ja innostus sekä mitä minä tästä hyödyn.

No, mitä minä tästä hyödyn? Miksi lähdin mukaan? Oma osaaminen, ammattitaito sekä yhteistyöverkosto yrityksen sisällä laajenevat ja sitä kautta lisääntyy myös yhteenkuuluvuuden tunne. On ollut ilo nähdä, kuinka matkakumppanit ovat innoissaan lähteneet sisäisessä keskustelukanavassa tutustumaan toisiinsa. Matkakumppanit ideoivat myös itse erilaisia tapoja ylläpitää ja vahvistaa verkostoa. Oman profiilin näkyvyys yrityksen ulkopuolellakin kasvaa, jos niin haluaa. Oma persoona ja osaaminen täytyy laittaa likoon, jotta itsensäbrändäyksen voi aloittaa. Näkyvyys saattaa taas poikia monia uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kutsuja puhujaksi erilaisiin tilaisuuksiin ja näin edelleen mahdollistaa oman verkoston laajenemisen. Samalla kun siis teen työnantajasta halutun, teen myös itsestäni halutun. Win-win -tilanne.

Yritys lähemmäksi asiakasta

Yrityksen näkökulmasta hyödyt ovat selvät: liiketoiminta, työtehtävät sekä yritys työnantajana tulevat tutummaksi sekä asiakkaille että potentiaalisille työnhakijoille. Rajapinta asiakkaisiin hälvenee ja asiakaspalvelukeskus ei ole enää ainut kanava nähdä ja saada palautetta. Yritys antaa työntekijälähettiläiden myötä kasvot palveluilleen ja työntekijän sanaan on helpompi uskoa. Yrityksellä on myös lähettiläiden kautta käytössään verkosto, josta on tarvittaessa helpompi löytää puhujia eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Myös yrityksen houkuttelevuus työnantajana parantuu, kun työntekijät tulevat tutuksi ja työnhakijat voivat samaistua paremmin mahdolliseen tulevaan työyhteisöönsä ja yritykseen ylipäänsä. Isoin haaste yrityksellä on kuitenkin tasapainoilla valvonnan ja luottamuksen kanssa. Mutta ilman rohkeutta avoimuuteen ei saavuteta mitään.

Jos törmäät piakkoin hästägiin #matkakumppani, tiedät, että kyse on meistä: VR Groupin matkakumppaneista.

Kuva ylhäällä: Sofia Lievonen

Mars mars junamatkalle!



Junat ja varusmiehet lomapuvuissaan ovat kuuluneet mielikuvissani yhteen niin kauan kuin muistan. Edelleen suuri osa varusmiehistä taittaa matkansa varuskunnista lomille ja takaisin junalla. Pelkästään vuoden 2015 aikana varusmiehet matkustivat junalla 250 000 kertaa. Raiteet kuljettavatkin varusmiehiä ympäri Suomen, sillä monet varuskunnat, kuten Kainuun prikaati sekä Vekarajärven ja Dragsvikin varuskunnat ovat rataverkostomme varrella.

Puolustusvoimien ja VR:n sopimuksen myötä varusmiehet ovat jo pitkään saaneet matkustaa veloituksetta junissa kodin ja varuskunnan väliset matkat lomapuvuissaan. Säännöllisesti olemme saaneet kuitenkin palautetta siitä, kuinka varusmiehet ovat tunteneet pitkän palvelusviikon jälkeen täysissä junissa matkustamisen raskaaksi. Tämä on johtunut siitä, että he eivät ole voineet varata junasta paikkalippuja. Siksi ruuhkajunissa varusmiehet ovat saattaneet joutua vaihtamaan paikkaa jatkuvasti tai matkustamaan junan käytävillä.

Paikkaliput myös varusmiehille

Nyt tilanteeseen tulee muutos, sillä viime syksynä ryhdyimme yhdessä Puolustusvoimien kanssa rakentamaan systeemiä, jolla myös varusmiehet pystyisivät jatkossa varamaan halutessaan paikkalipun junasta.

Varusmiesten paikkalipun varausmahdollisuuden luominen ei ollut ihan niin yksinkertaista kuin miltä se alun alkaen minusta kuulosti. Puolustusvoimat pitää tarkasti huolta omista henkilörekistereistään, eikä voi luovuttaa niitä muiden toimijoiden käsiin. Näin ollen meidän täytyi yhteistyössä kehittää ratkaisu, jonka avulla varusmies pystyisi varaamaan paikkalipun junaan ilman, että mitään ylimääräistä tietoa Puolustusvoimien henkilörekisteristä päätyy VR:lle.

Paikkojen varaus heinäkuusta alkaen

Ilokseni voinkin nyt todeta, että projektimme on valmis ja varusmiesten paikkalippujen varaamista pilotoidaan Utin Jääkärirykmentin kanssa kesäkuussa. Heinäkuusta alkaen kaikki varusmiehet voivat varata paikkalipun Eko-luokkaan veloituksetta kätevästi VR Mobiilista.

Paikkalipun varaamiseksi varusmiehen täytyy liittyä Veturi-ohjelmaan ja päivittää henkilötunnuksensa Veturi-profiiliinsa. Tämän jälkeen varusmiehet voivat varata itselleen VR Mobiilin kautta tai selaimella osoitteessa m.vr.fi junasta paikkalipun. Varusmiehet voivat kuitenkin jatkossakin matkustaa lomapuvuissa junissa myös ilman paikanvarausta esittämällä varusmieskortin.

Haluankin toivottaa varusmiehille, ja tietysti kaikille muillekin junamatkustajille, entistäkin mukavampia junamatkoja!

Kuva: Puolustusvoimat/ Juho Vainonen

Innovoinnin juhlaa ideagaalassa!

Minulla oli jo toista kertaa ilo ja kunnia toimia juontajana vuosittain järjestettävässä VR:n Ideagaalassa. Tilaisuudessa palkitaan edellisen vuoden parhaimmat Ideat kehiin -ohjelmaan jätetyt ideat joko oman työn tai yrityksen palvelujen kehittämiseksi. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus jättää sähköiseen järjestelmään ideansa. Tavoitteena on työnteon kehittäminen ja sen tehostaminen niin että asioita tehdään sekä yrityksen että työntekijän näkökulmasta entistä fiksummalla tavalla. Ideoita tuli vuonna 2015 kaiken kaikkiaan yli 1 700 ja niistä lähes 20 % myös toteutettiin käytännössä.

Parasta Ideagaalaan osallistumisessa on se, kun pääsee tutustumaan ison yrityksen moniin eri liiketoimintoihin. Siis myös niihin, joista oma tieto on vähäinen. Saa tutustua erilaisiin työtehtäviin ja niiden käytännön kehitystyöhön. Pääsee myös näkemään pienellä vaivalla ja resursseilla tuotettuja muutoksia työtapoihin tai työvälineisiin, joista koituu kymmenien, jopa satojen tuhansien säästöt yritykselle. Vuosittain!

Motivoituneita innovaattoreita

Minua ei lakkaa hämmästyttämästä se into, joilla monet työntekijät suhtautuvat oman työnsä kehittämiseen ja ennen kaikkea muutosehdotuksensa julkituomiseen. Minusta tämä kertoo aidosta oman työn arvostamisesta ja siitä, että ihmiset kokevat osansa kokonaisuudessa tärkeäksi. He ovat ylpeitä omasta työstään ja haluavat kehittää sitä. Vain motivoitunut työntekijä innovoi ja avaa suunsa kertoakseen parannusehdotuksensa.

Minusta on hienoa työskennellä työnantajalla, joka kannustaa oman työn kehittämiseen erillisellä innovaatio-ohjelmalla. Rahapalkinnot parhaista ideoista ovat toki houkuttimia sinänsä, mutta luulen että monia paikalla olleita lämmitti jo se, että heidän ideansa otetaan aidosti vakavasti sekä käsitellään selkeän ja läpinäkyvän prosessin kautta.

Ideagaala on vain pieni, toki näkyvä osa innovaatiotoimintaa ja sinällään yksi palkinto sinne mukaan päässeille. Tänä vuonna tilaisuus välitettiin livestriimin kautta koko henkilökunnalle.

Naisten aktivointi tärkeää

Valtaosa palkituista oli miehiä. Toki enemmistö VR:n työntekijöistä on miehiä, mutta ei niin iso osa kuin palkituista. Kehitystoiveeni liittyykin naisten aktivointiin. Idearikkaudella kun ei ole sukupuolta. Toivottavasti meillä myös naiset haluavat ja viitsivät kirjata muutosehdotuksensa järjestelmään. Idean ei välttämättä tarvitse liittyä tekniikkaan, se voi olla luonteeltaan myös asiakaspalveluun, viestintään tai työtapoihin liittyvä. Niiden osalta idean tuottoa on ehkä hankalampi suoraan osoittaa, mutta isoista summista näissäkin tapauksissa on kyse. Positiivinen muutos voi olla myös työhyvinvoinnin kehitys.

Odottelen jo innolla ensi vuotta ja uusia ideoita! Oma ideani taitaa liittyä palkittujen eli ns. kuningasideoiden parempaan esille tuomiseen. Lähdenkin tästä kirjaamaan sitä...

Kuvat: Kimmo Karinen (yläkuva)

Tyhjästä on paha nyhjäistä – vai onko?



Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt uuden energia- ja ilmastostrategian valmistelun. Strategian valmistelun lähtökohtana ovat Suomen ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet.

Liikenne on yksi keskeisistä strategiatyöalueista. Liikenteen erityishaasteena on, että se on nykyisin vielä lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Poikkeuksen liikennesektorilla tekee raideliikenne, jossa uusiutuvan energian käyttö on jo laajasti käytössä. Viimeisimmän VR Groupin vuosiraportin mukaan rautatiematkustajaliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat 1,9 grammaa kuljettua henkilökilometriä kohden. Henkilöautolla vastaavat päästöt ovat keskimäärin 40−50-kertaiset.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt laskuun

LVM:n ilmastopoliittisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi leikata liikenteen hiilidioksidipäästöjä 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioidusta päästömäärästä.

Voisi ajatella, että raideliikenteellä ei ole roolia näissä talkoissa, koska lähes tyhjästä on paha nyhjäistä.  Raideliikenne ja joukkoliikenne yleisesti ovat hyvä vaihtoehto oman auton käytölle.

Kun valitsee joukkoliikenteen henkilöauton sijaan, säästyy käytännössä koko oman auton käytön verran energiaa. Joukkoliikenneväline on kulussa aikataulunsa mukaisesti, eikä yhden ihmisen paino juurikaan lisää sen energiankulutusta.

Joukkoliikenteen edistäminen

Liikennesektorin ilmastotalkoissa on keskeistä keskittyä joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen niin matkan ostamisen kuin myös matkaketjujen saumattoman toimivuuden osalta.

Joukkoliikennejärjestelmä tulisi nähdä systeeminä, jota suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena asiakkaiden liikkumistarpeita vastaavaksi. Nykyinen suuntaus kuitenkin lähtee siitä, että eri toimijat toimivat toisistaan riippumatta. Kehityssuunta tulisi kääntää kohti kokonaisvaltaista ajattelua.

Liikennesektori on suurien haasteiden edessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä ja taloudellisten resurssien optimaalista käyttöä.